SYYSKUU 14.09.2010 KLO 11.00 SYYSKAUSI ALKAA LIIKUNTAPÄIVÄLLÄ
HARTOLASSA PVY -LAVA. OHJEMAA KAIKILLE, LÄHTÖ ENTISEN KUNNANVIRASTON
PIHASTA. KLO 10.30 KIMPPAKYYDILLÄ
TEATTERIMATKA HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIIN
"VIIMEINEN VALSSI" 7.10.2010
Talvella Talikkalan markkinoilla, kesällä
Jaalassa!
Eläkeliiton Jaalan
yhdistys oli jalkautunut Jaalan markkinoille 7.8,
myynnissä oli kaikenlaista hyvää, mm. kakkuja, metsämarjoja, lisäksi oli
kukkasia ja suuri määrä arpoja. Palkintojakin taisi olla melkein 100
kpl, toimeliaat emännät olivatkin myyneet kaiken myytävänä olevan jo klo
14.00 mennessä. Lähes 35 asteen hellekään ei pelottanut enempää myyjiä
kun ostajiakaan, vaan kauppaa käytiin koko 7 tuntia.
Klikkaamalla kuvaa pääsee tarkastelemaan kuvasatoa markkinoilta.
Jaalan energiset
ikinuoret tempaisivat taas kulttuurin merkeissä,
lauantaina 17.7 klo 9.00 starttasi bussilastillinen kulttuurin janoisia
eläkeläisiä, Eläkeliiton Jaalan osaston järjestämälle teatterimatkalle,
päämääränä Imatra. Imatran kesäteatterin esitys Säkkijärven Polkka, oli
suuren harmonikkataiteilijan Viljo Vesterisen elämän kaaresta kertova
musiikki näytelmä.
Näytelmän oli käsikirjoittanut ja ohjannut Ismo Sajakorpi, Viljo
Vesterinen on harmonikkataiteen kruunaamaton kuningas ja mestari, mutta
kuten monen muunkin suuren taiteilijan elämä, oli hänenkin elämänsä yhtä
aikaa sekä suurta juhlaa, että suurta draamaa.
Viljo Vesterinen oli syntynyt 1907 Terijoella, hän lähti lapsuuden
kodistaan jo 15 vuotiaan, muutettuaan Viipuriin hän säesti useita
muusikoita, 20 luvun lopulla hän esiintyi sirkuksissa, elokuvissa ja
Suomi Jazz Orkesterissa. Ikään kuin toinen koti hänelle tuli Dallape
orkesterista 1931, jossa hän soittikin vuoteen 1938 saakka.
Näytelmän historiallinen anti oli hienosti sijoitettu käsikirjoitukseen,
joten nuoremmatkin katsojat saavat lähihistorian kertausta ja saavat
nähdä livenä Valtakunnan Marsalkka Hitlerin, sota aikana Viljo
Vesterisen, kuten monen kuuluisan artistin työtä oli rintamalla olevien
suomalaisten sotilaiden viihdyttäminen, sen työn nämä suurenmoiset
artistit tekivät koko sydämellä. Vuonna 1944 Viljo Vesterinen esiintyi
Helsingin Kaupungin Orkesterin solistina, häntä pidetäänkin
konserttiharmoniikan uranuurtajana. Jaalan eläkeläiset kiittävät Imatran
kesäteatteria, ammattitaidolla tehdystä produktiosta, samoin Imatran
Valtionhotellia maittavasta lounaasta ja bussiyhtiötä turvallisesta
matkasta.
Tästä klikkaama teatterimatkan kuvakimaraan
Kalassa Heisanharjulla..
Virkeät Jaalan eläkeläiset Heisanjärvellä kaloja narraamassa,
onkikilpailun oli järjestänyt Eläkeliiton Jaalan yhdistys. Liekö syynä
ollut ihana kesäinen sää, 25 astetta heti aamusta ja aurinko helotti
pilvettömältä taivaalta, kun entisen kunnantalon parkkipaikalle
kerääntyi yli 30 eläkeläistä tavoittelemaan onkimestaruutta ja upeaa
kiertopalkintoa. Kilpailupaikka oli upea, luonnonkaunis Heissanharjun
ulkoilualue, alueella on useita järviä, kilpailualueeksi oli kuitenkin
rajattu Heissanjärven rannat.
Alue on todella mahtava, siitä johtuen taisi useimmilla kilpailijoilla
mennä osa kilpailuajasta maisemien ihailuun. Kilpailuaika oli rajattu
klo 10.00-13.00.
Klo 10.00 osanottajat hajaantuivat ympäri Heisanjärven rantoja, kaikilla
menivät tietysti omasta mielestään parhaalle paikalle, jokaisella kalan
narraajilla on omat niksinsä, miten Pietarin kalasaalis saadaan
koukkuun, erään niksin opin naisten sarjan voittajalta, Hän oli
marinoinut madot floora margariinissa, kylläpä ne olivatkin maistuneet
kaloille, kannattaa kokeilla. |
Tästä
kuvakimaraan
|
|
Onkikilpailun tulokset:
 |
Naisten
sarja
1. Pirkko Grönlund 1.430 kg,
2.Sonja Anttila 0,960 kg,
3. Eila Vahter 0,840 kg,
4. Irma Makkonen 0,190 kg
5. Airi Eskola 0,175 kg,
6. Leena Keinänen 0,165 kg ja
7. Pirkko Rajajärvi 0,115 kg.
|
 |
Miesten
sarja:
1. Pentti Anttila 2,470 kg,
2. Jorma Hyökkäri 2,140 kg,
3. Taipalinen Mikko 0,810 kg,
4. Ailo Eskola 0,760 kg,
5. Keijo Karhu 0,695 kg,
6. Ilkka Sahanen 0,675 kg,
7. Leo Petäjämäki 0,485 kg,
8. Mertti Gönlund 0,390 kg,
9. Reijo Poteri 0,260 kg ja
10. Pentti Keinänen 0,60 kg.
Molempien sarjojen arvokkaat kiertopalkinnot vaihtoivat, ainakin
vuodeksi haltijaansa. Henkilökohtainen palkinto jaettiin jokaiselle
kilpailijalle, nokipannukahvien ja makkaran syönnin jälkeen oli edessä
paluu piristyneenä arkisiin askareisiin.
Kuvat ja teksti: Pentti A. Keinänen Tästä
kuvakimaraan |
Piispa Seppo Häkkinen vieraili
Eläkeliiton Kymenlaaksonpiirin hengellisellä päivällä Jaalassa.
Juuri kesän
kynnyksellä, kun ensimmäiset helteet tekivät tuloaan ja hiirenkorvalla
olevat koivut ympäröivän luonnon hennon vihreäksi, alkoi joka puolelta
Kymenlaaksoa virrata juhlapukuisia Eläkeliiton jäseniä Jaalan kirkkoon.
Oli alkamassa Eläkeliiton Kymenlaakson piirin Hengellinen päivä Jaalan
Kappeliseurakunnan kirkossa ja seurakuntasalissa.
Entisen Jaalan
seurakunnan kirkko on 132 vuotta vanha, ja sijaitsee pikku-Salpausselän
harjun länsirinteessä, luonnon kauniilla paikalla. Kirkon pihalta
avautuu mahtava näkymä Pyhäjärven siniselle selälle. Nykyään Jaalan
kunta on liitetty Kouvolan kaupunkiin ja on Kymenlaakson pohjoisimpia
asutustaajamia.
Puitteet hengelliselle
päivälle olivat erinomaiset, kaunis aurinkoinen päiväkin suosi
tapahtumaa. Päiväämme juhlisti lisäksi hiippakuntamme piispa Seppo
Häkkinen. Juhlakansaa oli yli 300 henkilöä ja he täyttivät kirkon
lehtereitä myöten, ja kaukaisimmat heistä tulivat Haminasta ja
Vironlahdelta saakka.
Kello 10:00 alkoi sanajumalanpalvelus, liturgian ja saarnan toimitti
Jaala Kappeliseurakunnan kappalainen Heikki Kiviluoto, virsiä säesti
Heidi Kääriäinen, Marjatta Poteri luki päivän sanan, siunauksen toimitti
Piispa Seppo Häkkinen.
Hengellisen
ravitsemuksen jälkeen juhlaväki sai nauttia n.1,5 tunnin mittaisella
tauolla Jaalan yhdistyksen naisväen tarjoilemista maukkaista
pasteijoista, vehnäsistä, piparkakuista kyytiponikanaan tietysti hyvää
kahvia.
Väliajalla oli mukava tavata tuttuja, myös piispa Seppo Häkkinen
jalkautui kahvit juotuaan juhlavieraiden joukkoon.
Allekirjoittaneellakin oli tilaisuus kysyä muutamia ajankohtaisia
kysymyksiä. Tiedustelin piispalta kesäkuun 3. päivän äänestyksestä,
josko silloin nähtäisiin ensimmäinen naispiispa Suomessa, kun Helsingin
piispanvaalin toisella kierroksella ovat silloin kirkkoherra,
tuomiorovasti Matti Poutiainen ja piispan avustaja TM Irja Askola.
Piispa Seppo Häkkinen arvioi ehdokkaiden olevan ensimmäisellä
kierroksella annettujen äänien perusteella hyvin tasaväkiset, joten
heistä kumpi tahansa voi tulla valituksi. Piispa totesikin, että jos
aika on kypsä naisen piispaksi valinnalle, niin tervetuloa sitten nainen
piispojen joukkoon.
Piispa ilmaisi
keskustelussa huolensa miesten osuudesta teologisessa tiedekunnassa,
sillä tällä hetkellä teologian opiskelijoista 2/3 on naisia ja
ainoastaan 1/3 on miehiä, joten tulevaisuudessa miehet jäävät
naisteologien jalkoihin.
Tilaisuuden pääjuhla
alkoi 12:30 kirkkosalissa, ja sen juonsi kappalainen Heikki Kiviluoto.
Kaunisääninen Hanna Roitto esitti ensin kaksi Pekka Simojoen laulua,
häntä säesti Heidi Kääriäinen, tervehdys sanat lausui Kymen piirin
puheenjohtaja Pauli Kontunen.
"Olen kuullut on
kaupunki tuolla", lauloi Sannamari Levikari, häntä säestivät Alpo
Kunnasluoto mandoliini ja Heidi Kääriäinen piano.
Juhlapuheessaan piispa
Seppo Häkkinen kertoi moni-ilmeisesti ja opettavaisesti Jaakopin
mielenkiintoisesta elämästä.
Ajankohtaan hyvin sopiva suvivirsi kuultiin Sannamari Leväkarin
laulamana, Pekka Hartikainen esitti runonlausuntaa.
Juhlan päätteeksi Iitin
yhdistyksen hengellisentyön vastaava Seija Paulamäki toivotti kauniin
runon myötä juhlaväen tervetulleeksi ensi vuonna Iitin vanhassa kirkossa
pidettävään hengellisen päivän juhlaan.
Yhdessä lauletun Kymenlaakson laulun jälkeen juhlaväki alkoi purkautua
kirkosta kotimatkalle, toivottavasti myönteisiä kokemuksia rikkaampana.
Tervetuloa toistekin
tänne kauniiseen Jaalaan tutustumaan paremmin kyläyhteisömme
nähtävyyksiin!
Tästä lisää kirkkopyhän kuvia...
Tämän vuoden toukotyöt
siunattiin
Leo ja Terttu Petäjämäen pellolla.
Ps. lisää kuvia näet klikkaamalla
tästä
Eläkeliiton Jaalan Yhdistys, Jaalan Kappeliseurakunta
ja Jaalan Maataloustuottajat järjestivät yhdessä, perinteiseksi tulleen
toukosiunauksen Leo ja Terttu Petäjämäen pellolla.
Yhdistyksemme puheenjohtaja Maija Sorvoja muisteli tervehdyspuheessaan,
että toukosiunaus tilaisuuksia on järjestetty Jaalassa jo 2000 vuodesta
alkaen, Hän kiitti yleisöä, jota oli saapunut paikalle vesi ja
räntäsateesta huolimatta n.30 henkeä. Toukosiunaus on ikivanha perinne,
Jaalan Seurakunnan kappalaisen Heikki Kiviluodon mukaan, tiedetään että
toukosiunauksia tehtiin jo 1700 luvulla ja ehkä jopa vieläkin
aikaisemmin.
Varsinaisen toukosiunauksen suoritti kappalainen Heikki Kiviluoto, ennen
siunausta Hän kertoi kuulijoille toukosiunauksen hengellisestä ja
symbolisesta merkityksestä, Hän siunasi tilan isännän ja peltojen
vuokraajan pitelemän siemen vakan, jonka jälkeen sekä tilan omistaja ja
peltojen vuokraaja suorittivat symbolisen kylvön.
Pelto oli vielä äestämättä ja muokkaamatta, sitä hallinnoivat tapahtuma
hetkellä n.3-30 joutsenta ja suunnilleen sama määrä valkoisia hanhia,
linnut olivat viettäneet jo useita päiviä lepäilemässä tilan pelloilla.
Jaalan-Kuusankosken maataloustuottajien uusi pj. Leena Väärälä-Vesa, toi
tilaisuuteen paikallisen viljelijäväestön terveiset, puheensa lopussa
Hän vetosi voimakkaasti yleisöön, että nämä muistaisivat käyttää
kotimaisia vilja ym.
maataloustuotteita, sillä varmistaisimme kotimaisten maataloustuotteiden
omavaraisuuden Suomessa.
Tilaisuuden päätteeksi nautimme talon emännän ja yhdistyksemme sihteerin
Pirkko Rajajärven tarjoilemat kahvit pullan ja voileipien kera.
Petäjämäen tila, jossa toukosiunaus tänä vuonna suoritettiin, on ollut
ns. kylmä tila, toisin sanoen tilan nykyisen isännän vanhemmat Anna ja
Ville Petäjämäki ovat muuttaneet tilalle 1948,kaikki nykyiset pellot on
raivattu
metsästä. Nykyiset omistajatkin ovat jo eläkkeellä, mutta peltojen
viljelyä jatkaa vuokralaisena, lähistöllä oleva toisen maatalon isäntä
Timo Leitamo.
Järjestäjät kiittävät kaikkia osanottajia, Jaalan kappeliseurakunnan
kappalaista Heikki Kiviluotoa ja seurakunnan kesäteologia, samoin Jaalan
maataloustuottajien pj. Leena Väärälä-Vesa ja Jaalan eläkeläisten
puheenjohtajaa, sihteeriä ja tietenkin Leo ja Terttu Petäjämäkeä.
Pentti Keinänen
Särän syöntiä ja kulttuuria
Lemillä.
Maaliskuun 19 päivänä kokoontui yli 50 iloista Jaalan
Eläkeliiton jäsentä, entisen Jaalan kunnantalon
parkkipaikalle, pian kaartoikin upea retkibussi pihaan.
Matkustajien siirryttyä bussiin se suuntasi keulansa
kohti Lemiä, iloinen puheensorina alkoikin heti, kun
eripuolilta Jaalaa tulleet seniorit kertoilivat
kuulumisia toisilleen.
Ensimmäinen pysähdyt oli Somerharjun Matkakeskuksessa,
siellä voitiin vain todeta, että Matkailukeskuksen aika
alkaa olla ohi, melkein kaikki liikehuoneistot olivat
tyhjillään, vielä 10 vuotta sitten tämäkin
matkailukeskus oli kaakon vilkkaimpia keskuksia.
Seuraavaksi bussi kaartoikin jo Ravintola Kippurasarven
pihaan, ravintola osoittautui hienoksi "tuukipaikaksi".
Ravintola on tilausravintola, ja on erikoistunut n.1000
vuotta vanhan Lemin särän valmistukseen.
Särä valmistetaan lampaan lihasta. Valmistus aika on
suolauksineen noin vuorokausi tai jopa pitempi. Kyllä
särä osoittautuikin todella mureaksi ja maukkaaksi
liharuuaksi. Tasa-arvovaltuutettu olisi ehkä
ärähtänyt, nimittäin 1000 vuotta vanhan perinteen
mukaan, ruoka tarjoiltiin ensin miehille ja vasta
sitten miehen kylkiluusta tehdyille naisille.
Kun särällä ja rusinasopalla oli täytetty vatsat,
siirryttiin Lemin Suojeluskuntatalolle, jossa alkoi
teatteri esitys Opri.
Opri oli evakkona synnyin seudultaan pois joutunut
karjalaismummo, Hän osoittautui meitä suomalaisia
vilkkaammaksi mummoksi, joka sitten sulatti
hyväntuulisuudellaan jäyhimmätkin vanhainkodin
asukkaat, puhumattakaan henkilökunnasta. Teatteri
esitys oli toteutettu harrastelijavoimin, mutta oli
ohjaukseltaan ja näyttelijä suorituksiltaan
ammattiteatterin luokkaa.
Esityksen päätyttyä bussi kuljetti meidät turvallisesti
kotiin.
Kun menomatkalla oli poristu kuulumiset, niin
paluumatkalla riitti juttua teatteri esityksestä ja
Lemin särästä.
Kiittäen mukavasta seurasta!
Pentti Keinänen
Ps. Klikkaamalla tästä pääset katselemaan
matkakuva-alubia.
